Aatonaaton fiiliksiä

Tultiin tänään takaisin omaan kotiin mun perheen luota ja nyt makoilen sohvalla joulumusiikkia fiilistellen. Joulukuusi sai koristeiden lisäksi kynttilät, paketit löytyy jo kuusen alta, kynttilöissä ja ulkona lyhdyissä on tulet. Koti on siisti ja tuoksuu joululle: Kuuselle, kynttilöille ja jo kevyesti tänään hankitulle hyasintille. Punainen joulutähti koristaa keittiön pöytää ja saadut kortit on levitetty näkyville. Ah, nyt on kyllä viimeistään joulu hiipii sisimpään,vaikka oon vuoden jännittänyt millainen mahtaa olla eka oma joulu poissa lapsuuden kodista :) Hyvin menee toistaiseksi!

En voi olla ajattelematta, että ensi joulu voi olla ihan erilainen. Siskonikin sanoi tänään innoissaan "Jos kaikki menee hyvin niin täällä voi ensi vuonna olla semmoinen pieni käärö!" Niin, tosiaan meillä voisi olla nelikuinen vauva, joten se joulu tulisi olemaan aivan erilainen kuin nyt. Mahanpohjassa kutkuttaa moinen ajatus. Vielä viisi päivää tuomioon, mutta tämän hetken annan itseni leijua edellä mainitussa illuusiossa. Äh, mokomat hormonit, ihanhan tässä herkistyy siitä ajatuksesta...

Ärsyttävän ristiriitainen olo. Sisäinen pessimisti koittaa valmistella pettymykseen, mutta toisaalta fiilis on aika luottavainen. Oireet hämää ja niihin turvautuen koitan uskotella itelleni, että kaikki on hyvin. Samalla pelkään asettavani itelleni liian suuret odotukset seuraavaa ultraa kohtaan, ja sitten tiputaan korkeelta ja rytinällä. Tässä siis tämän hetkinen rv 6+2 oirekimara:

• Nännit on arat
• Rintoja jomottaa ja kuumottaa, tuntuvat aavistuksen raskaille
• Neljättä päivää etova olo 24/7, eniten aamuisin ja iltaisin. Ruokaa ei tee mieli, mutta nälästä tulee paha olo. Samoin kuin syömisestä. Herkkuja, etenkään suklaata, ei tee mieli yhtään, mikä on täysin poikkeuksellista! Viime raskaudessa tämmöistä ei ollut siis ollenkaan.
• Tolkuton väsymys yöunien pituudesta ja laadusta huolimatta
• Itkuherkkyys ja hermojen palaminen mitättömistä asioista (suht normaalia kylläkin)
• Alamahan jomottelut ja vihlonnat ajoittain, välillä enemmänkin (liekö hyvä juttu?)
• Maha on jumissa
• Jatkuva jano
• Pissittää useammin (nojoo, johtuu varmaan edellisestä)
• Aggressiiviset näppylät naamassa
• Turvotus

Kaikki siis vaikuttaa lupaavalle. Voi voi, kyllä jännittää... Onneksi tässä on tämä joulu. Koitan nyt keskittyä nauttimaan siitä (ilman graavilohta, nyyh) niin eiköhän se ultrapäiväkin sieltä koita pian. Kirppu saa kasvaa nyt sinne asti hyvillä eväillä :)

Hyvää joulua ♡