Viikko siitä kun olimme saaneet sen surullisen tiedon kävin lääkärillä, joka varmisti raskauden keskeytyneen. Tuntui niin helvetin turhalle odottaa viikko sitä, että koko käynti kesti kaikkinensa ehkä 15 minuuttia. Kohdussa ei näkynyt enää alkiota eikä ruskuaispussia, ja lääkäri arvelin niiden "hajonneen" limakalvoille. Kun hän sanoi, että minun tulisi odottaa ajan naistentautien poliklinikalle saapuvan postitse meinasin suuttua. Pitäisikö mun vielä odottaa kuollut Tyyppi sisälläni, olin luullut että saan tyhjennyslääkkeet heti? Lääkäri sanoi, että voisin soittaa itse viikonlopun jälkeen ja varata ajan, jotta saisin sen nopeammin, ellei vuoto alkaisi itsestään jo viikonloppuna. Eihän se alkanut, ei edes tuhrua tullut vaikka kuinka toivoin. Maanantaina olin heti linjojen auettua varaamassa aikaa, mutta seuraava vapaa aika oli vasta torstaille. Kidutusta, minun pitäisi odottaa vieläkin. Torstaina pääsin polille, jossa minut ultrattiin taas. Tämänkertainen naislääkäri oli kuitenkin mukavampi ja hän kyseli jaksamistani. Padot aukesivat taas, ja juttelin vielä hoitajan kanssa kahden käynnin päätteeksi. Minua pyydettiin menemään lauantaina naistentautien osastolle, jossa varsinainen tyhjennys tehtäisiin, sillä minulla oli näennäisesti niin suuret viikot (tässä vaiheessa melkein 10+0), joten vuoto saattaisi olla runsasta. Sain ensimmäisen kohtua valmistelevan tabletin suun kautta hoitajalta, ja sitä ottaessani tuntui kuin olisin tekemässä aborttia, vaikka Tyyppi oli jo kuollut. Pientä tuhrua alkoi tulla samana iltana.
Lauantaina saavuimme mieheni kanssa osastolle klo 7:30. Sain vuodepaikan kahden hengen huoneesta ja potilasvaatteet aina verkkopikkareita myöten. Tuntui oudolle olla ensimmäistä kertaa elämässäni sairaalassa tässä roolissa, kun olin ennen käyskennellyt käytävillä hoitajan vaatteissa, tosin en kyseisellä osastolla. Aamupalan jälkeen sain kaksi särkylääkkeiden mukana kaksi Cytoteciä kielen alle ja kaksi emättimeen, ja siitä jo noin puolen tunnin päästä alkoivat supistukset. Minusta kipu tuntui jo niin ikävälle, että sanoinkin varmaan kuolevani, jos joskus pääsisin synnytykseen asti, sillä tämähän olisi ollut vasta alkusoittoa. Sain kätilöltä pyynnöstäni vahvaa kipulääkettä injektiona pakaralihakseen, joka alkoi vaikuttaa melko nopeasti. Mies oli ihanasti mukana ja silitteli minua, kyseli vointiani. Kivuissa pahinta oli se, että en saisi niistä palkintona tuhisevaa kääröä syliini, vaan meidän vauvamme alku valuisi veren mukana portatiivin pohjalle.
Hyytymiä ja verta tuli, mutta olin kuvitellut verentulon olevan jotain järkyttävää, kuten olin lukenut. Kipulääkkeen ansiosta pystyin kävelemään, ja sen sanottiin usein nopeuttavan tapahtumia. Noin kolme tuntia lääkkeen saamisesta tunsin tarvetta mennä vessaan, ja portatiiville istuessani tunsin kuinka jotain suurempaa tipahti vereen. Säikähdin. Nytkö se sitten tapahtui? Nousin ja katsoin ruttuista klönttiä, joka näytti tyhjälle ilmapallolle. Ymmärsin sen olevan sikiöpussi, jonka sisällä pienen pieni Tyyppikin todennäköisesti oli. Mitään sen kummenpaa en onneksi erottanut. Aivoni menivät varmaan jonkinlaiseen suojaustilaan jo sairaalaan tullessa, sillä minua ei itkettänyt yhtään. Olin vain helpottunut, että nyt se olisi viimeinkin ohi. En tuntenut kerrassaan mitään, tuijotin vain hetken näkemääni. Pyysin kätilön paikalle ja hän vahvisti sen, mitä olin tulkinnut. Hän vei portatiivin pois ja sanoi, että materiaali tuhkattaisiin. En tarvinnut lisää lääkkeitä, ja parin tunnin kuluttua pääsimme kotiin. Olin koko illan yli-iloinen, mutta tapahtunut iski tajuntaani vasta myöhemmin. Viikon kuluttua pääsin jälkitarkastukseen, jossa todettiin kohdun tyhjentyneen täysin ja alkaneen palautua kokoonsa. Kaksi viikkoa tyhjennyksestä tein negatiivisen raskaustestin, ja kuuden viikon kuluttua verikokeen hcg -tulos oli 2 eli normaali. Fyysisesti selvisin keskenmenosta siis helpolla, mutta henkisiä haavoja hoidan jollain tasolla edelleenkin. Onneksi olen saanut jutella asiasta miehen, ystävien ja perheen lisäksi ammattilaisen kanssa.
Parhaiten suruun auttaisi kuitenkin uusi raskaus, jota on nyt yritetty kaksi kiertoa tyhjennyksen jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti