Tuskastuin näihin ainaisiin alamahan jomotteluihin ja vuotohäiriöihin, joten varasin yksityiselle gynekologille ultra-ajan. Joo, tyhjennyksestä on vasta pari kuukautta joten varmasti ihan luonnollista, että kroppa on sekaisin. Minä nyt vaan olen tämmöinen murehtija, ja haluan nähdä ettei siellä ole mitään sen kummenpaa ongelmaa. Moni on sanonut, että "Anna kehollesi aikaa toipua", mutta se ei tässä mielentilassa oo mitenkään helppoa. Sitä kun vaan haluaa vauvan niin paljon, että jokainen menetetty kuukausi tuntuu hukkaan heitetylle ajalle.
Olot on ollu nyt muutaman päivän semmoiset, että voisi kuvitella ovulaation olevan käsillä. Sitä vaan ihmettelen, että nyt on vasta kp 8? Ellei tää kierto alkanut sitten aikaisemmin jo niistä epämääräsistä tuhruista, siinä tapauksessa nyt olisi jo kp 16, johon tuo ovulaatio kävisi paremmin. En ole nyt tikuttanut ovista enkä mitannut lämpöjä, koska niistä tuli vaan selkeesti turhaa stressiä, joka ei ainakaan edesauta raskautumaan. Tää kierto on päätetty mennä ihan rennosti ilman liikoja miettimisiä. Tekisi mieli korkata kiinnittymispunkku jo varalta, mutta jos nyt ensin odottaisi ihan rauhassa huomisen tuomion!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti