perjantai 15. tammikuuta 2016

Rakastuin!

Olisin ollut valmis perumaan tämän päiväisen yksityisen ultran, mutta mies halusi kovasti että mennään. Olihan se kuitenkin rahansa väärti! Pieni rakas muistutti jo paljon ihan oikeaa vauvaa, vaikka onkin vasta noin 2,5 cm pitkä. Sydän sykki ja tyyppi nytkytteli menemään, ihan kuin olisi jorannut jonku hyvän biisin tahtiin :D Kädet heilui ja pienet jalat potkutteli. Ihan uskomaton näky! ♡ Selkäranka näytti hyvälle, aivojen kaksi lohkoa erottui, istukan paikka on takaseinämässä (siksi siis pystytään jo sydänäänetkin kuulemaan) ja napanuora kiinnittyy siihen hyvin. Eli se, mitä tässä vaiheessa voidaan nähdä, näyttää oikein hyvälle :) Viikoiltaan vastasi 9+2, eli heitto menkoista laskettuna vain pari päivää.


Kävin kuulumisten kunniaksi etsiskelemässä jo muutamia äitiysvaatteita, mutta hieman sokkoina ostettuina ne osoittautuivat ihan liian napakoiksi, eikä ne todellakaan peittele turvonnutta pömppistä. Höh, täytyy siis kulkea edelleen samoissa collareissa, sukkahousuissa ja pitkissä tunikoissa, jotta tää nyt joten kuten pysyisi vielä piilossa. Eipä sillä, jos joku kysyisi niin en kieltäisikään. Äääks, tää tuntuu jotenkin niin epätodelliselle! Nyt keskenmenoriski on kuitenkin jo tosi pieni, mutta siltikään en uskalla alkaa revitellä vielä... Ehkä nyt semmosta uudenlaista innostusta on meikäläisestäkin jo kuitenkin havaittavissa :) Mies taas eilen kyseli, voidaanko nukkumaan mennessä koittaa kuunnella sydänääniä, joten koitettiin ja löytyihän ne. Suloista, kun toinen on niin innossaan, vaikka koittaa sitä ehkä peitellä. Anoppi on innossaan, äiti ja siskot on innossaan... Huijjuij, tää on kyllä niin hykerryttävää kaikki! Nyt vaan jännitellään seuraavaa ultraa ja kuunnellaan välillä sydänääniä tarvittaessa. Ensi viikolla suuntaan myös sinne labraan, toivottavasti sieltä suunnalta tulee puhtaat paperit. Maanantaina alkaakin sitten viimeinen lukukausi sairaanhoitajaopintoja, huhhuh mikä kevät tiedossa!


Niin joo, tarttuihan sieltä mukaan jo muutama ale-vauvanvaatekin kaverin yllytyksestä :D Mutta nuo olivat sentään kaikki samassa pakkauksessa, joten periaatteessa ostin vain yhden jutun? ;) Sukat anoppi oli jo neulonut ja tutti & tuttiketju kesäisiä hankintoja. Nyt en kyllä osta enää mitään ennen nt-ultraa!

Rv 9+4

2 kommenttia:

  1. Onnittelut ultrakuvista, hyvältä näyttää! Kyllä se vaan tuo mielenrauhan, kun näkee konkreettisesti sikiön voivan hyvin :)

    Pömppis vaivaa täälläkin, varsinkin syömisen jälkeen ihan käsittämätön vatsapöhötys! :D Ei puhettakaan, että voisi pitää farkkuja ihan jo jalkaturvotuksenkaan takia, legginseilla on menty jo kuukauden päivät...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)

      Mulla ei kyllä turvotusta oo missään muualla, kuin juurikin tuossa vatsanseudulla. Ja juu syömisen jälkeen ja iltaisin kyllä pahin :D Tsemppiä sinnekin, jospa meillä ois kohta oikeet vauvamahat eikä vaan turvotusta! :)

      Poista