Masujumppaa!

Ajattelin vielä laittaa aiemmin tällä viikolla kuvatun videon, kun kerrankin sain kuvattua murun mylläämistä! :) Keskivaiheilla tulee rauhallisempi pätkä, mutta videon alussa ja lopussa on kyllä menoa. Voitte vaan kuvitella, miten hurjalle tuo tuntuu meikäläisestä :D Vauva pungertaa itteensä myös aikamoisesti kylkiluiden alle, joka ei tunnu niin kivalle... Kuvanlaatu näemmä kusee jonkun verran tänne siirrettynä, mutta kaipa tuosta saa selvän!

Hankintojen pyörteissä

Tänään on rv 31+5, eli kohta poksuu 32 viikkoa. Siitä on siis jo kohta kaksi viikkoa, kun "juhlittiin" masun kolmekymppisiä, vitsit että meni taas sekin aika äkkiä! Laitan heti tähän väliin kolmannen kympin masukuvaa, aika hurja pallo alkaa jo olla :D

Neuvolassa käytiin 8.6. eli 30+2. Kaikki oli muuten ok, paitsi sf-mitta ei ollut kasvanut yhtään edellisestä kerrasta, joka tosin oli ollut vasta kaksi viikkoa aiemmin. Terkkari ei ollut tästä moksiskaan, etenkin kun yläkäyrällä on menty tähän asti. Aavisteli, että kasvu jatkuisi nyt keski- ja yläkäyrien välissä, jota kyllä sopii toivoa... Mutta silti jäi vähän huoli päälle. Jos nyt seuraavallakaan kerralla kasvua ei ole tapahtunut yhtään tai tarpeeksi, niin sitten pitäisi mennä käypään äippäpolilla tarkemmassa kontrollissa. Mutta tämmöset notkahtelut on kuulemma normaalia. Seuraava neuvola on sitten 7.7. 34+3, sitä odotellessa...

RR: 117/77 (112/71)

HB: 130 (126)

SF: 28 (28)

Sydämen syke: ++

Liikkeet: ++

Tarjonta: rt

Painon muutos: +400 g/vk (+600 g/vk)

   Totaalisaldo +10,3 kg

Hankintojakin on tullut taas tehtyä, vaikka niitä oli tarkotus lähtä hankkimaan vasta tän remppa-muuttohässäkän rauhoituttua. Mutta en voi vastustaa tämmösiä löytöjä! Tori.fi on ollut ahkerassa käytössä ja sieltä tosiaan löytyi kaunis ja hyväkuntoinen pinnasänky (sis. muutama yön nukutut patja + petari), joka odottaa noutamista nykyisen omistajan luona. Haetaan se juhannuksen jälkeen, kun saadaan viedä se sitten suoraan uuteen kotiin :) Torin kautta löysin myös Philips Avent manuaalisen rintapumpun, joka oli suorastaan halpa mutta sitä on kehuttu. Ajattelin, että ehkä semmoinenkin olisi hyvä olla varuiksi, etenkin kun imetyksen sujumisesta ei oo vielä mitään hajua.  Oon myös ilmaissut kiinnostukseni itkuhälyttimestä, joka on saman merkkinen kuin rintapumppu mitä vain pari kertaa käytetty ja se on alkuperäiseen arvoonsa nähden tosi edullinen, mutta kauppa ei oo vielä varmistunut. Sit vielä tilasin Jollyroomista alesta reunapehmusteen (tietenkin vaaleenpunanen!) pinnikseen, jota kuumeisesti ootan. Ai niin, Skip Hopin hoitolaukkukin on tulossa postissa ja senkin on Tori-löytö, ainakin jos se on niin hyvä kuin myyjä anto ymmärtää (makso vain 5e + postit) :D Näistä hankinnoista kuvat tässä:

PS. Tulossa myös The Synnytysvalmennus 27.6. !

Viimeisen kolmanneksen kuulumisia

Monta viikkoa on kulunut hiljaiselossa, mutta kirjoittamiselle ei vaan kerrassaan oo ollut aikaa eikä voimavaroja. Onhan se nyt hirveä homma ottaa itseään niskasta kiinni ja istua koneen ääreen... Nojoo, ei siitä sen enempää. Aika on todellakin mennyt remontin, tavaroiden läpikäymisen (muuttoa aatellen), valmistujaisten, henkilökohtaisen avustajan homman ja raskaudenkin parissa tiiviisti, eikä luppoaikaa juuri oo ollut. Eilen yksi iso juttu saatiin kuitenkin päätökseen, ja nyt on taas hieman helpompi hengittää. Valmistuin siis eilen sairaanhoitajaksi, samoin kuin avomieheni :) Pidettiin kotona pienimuotoiset juhlat lähimmille perheenjäsenille koulun tilaisuuden jälkeen, mutta niidenkin valmistelu oli vaan yllättävän rankkaa. Ainakin näin kuumalla kelillä ja raskaana. Yritän laittaa enemmän valmistujaiskuvia sitten, kunhan saan niitä kuvaajana toimineelta siskoltani, mutta tässä kuitenkin yksi poseeraus :) Hurja miten äkkiä 3,5 vuotta lopulta hurahtikaan!

Viimeinen kolmannes pyörähti siis jo reilu viikko sitten käyntiin, mitä en oikeen meinaa vieläkään käsittää :o Nyt viikkoja on siis kasassa 29+2, eli maanantaina poksuu kolmannet pyöreät viikot! Vauva on mahassa tosi aktiivinen ja liikkeet alkaa olla jo aika epämukavia toisinaan, tuntuu että joku yrittää tulla väkisin mahanahkan läpi :D Touhukkaimpia on aamut ja illat, mutta meno on päällä muihin vuorokaudenaikoihin katsomatta myöskään sitä oonko liikkeessö vai levossa. Eilen käytiin illalla kaverin valmistujaisbileissä ja siellä rupesi väkisinkin naurattamaan, kun vetäydyin sohvannurkkaan ja tytöllä alkoi selvästi omat bileet: Maha nytky hetken aikaa ihan täsmälleen basson tahtiin :D <3

Hankinnat on vieläkin vaiheessa, koska ei viitsitä haalia tänne enää tavaroita ja remontti imee kaikki lainarahat. Tori.fi on mulla kuitenkin ahkerassa käytössä ja sieltä löydettiinkin tosi hyvät vaunut edullisesti! Just semmoset Brion Happyt mitä olin miettiny, koska ne vois olla meijän tarpeisiin kaikkein käytännöllisimmät, semmoset simppelit peruskärrit. Ne on ruskean sävyset ja suunnilleen kolmisen vuotta vanhat, mutta todella siistissä kunnossa. Ihanat! Ei olla raaskittu viiä niitä ees mihinkään säilöön, mahtuvat ihan hyvin tuossa aulassa olemaan. Niitä on niin kiva keinutella ohikulkiessa, ja ne muistuttaa siitä että vauva todellakin on piakkoin meijän luona :)

Kuva haalistaa värejä vähän.

Mitäs meillä onkaan lähiaikoina ohjelmistossa? 8.6. on jo seuraava neuvola, oon siis edellisen postauksen jälkeen yhesti jo neuvolassa ehtinyt käymään ja se oli viime viikolla. Se oli kuitenkin vaan semmonen "välikäynti", ja otettiin vaan perusmittaukset. Kaikki oli kunnossa ja uusi nuori terkkarikin tosi kiva. Kirjottelen sitten seuraavan neuvolan kuulumiset vähän tarkemmin. Ens viikolla pitäis varmaan myöskin varailla meille aikaa keskussairaalan synnytysvalmennukseen, kunhan miehen vuorot selviää vähän pitemmälle. Käääks, miten sekin voi jo olla niin ajankohtaista?! Perhevalmennukset on nyt takanapäin, mutta aattelin käydä jossain vaiheessa vielä lainaamassa vähän kirjallisuutta imetystä ja synnytystä koskien. Tasan kuukauden päästä on jo ensimmäinen äippälomapäiväkin, sitä ootellessa! :)

Lääkärineuvola

Huh, kaikki kunnossa! Lääkäri teki mun pyynnöstä sisätutkimuksen kun on noita kaikenlaisia inhottavia tuntemuksia ollut, mutta paikat on hyvin kiinni eikä merkkejä kypsymisestä ole. Painoa oli tullut maltillisesti, verenpaine hyvä ja sf-mitta 25cm, eli käyrällä mennään edelleen. Sydänäänet kuunteli myös ja kovasti neiti taas touhuili siellä ja sai siitä kehujakin :) Huomenna meen fysioterapeutille jos saisin vaikka tukivyön tuon selän avuksi, olisi ehkä helpompi touhuilla.

Etenkin kun touhuilla pitäis nyt tosissaankin jaksaa! Ostettiin siis perjantaina uusi isompi asunto :) Nyt sitten remppaillaan sitä, että saadaan sitä päivitettyä tähän päivään seitkytluvulta ja omaa silmääkin miellyttäväksi. Maltillisesti oon koittanut siellä auttaa, koska on kuitenkin semmonen tunne että haluan osallistua minkä kykenen. Siitä tulee vielä enemmän semmonen olo, että tää on meidän oma. Että tekemistä riittää! Oon myös neljä kertaa viikossa avustettavan kanssa, niin saa ees jonkinlaisia tuloja. Pienet valmistujaiset perheelle aijotaan myös pitää koulun juhlien jälkeen 31.5., joten tarjottaviakin pitäisi alkaa pikkuhiljaa suunnitella. Niistä nyt ei kuitenkaan tarvitse stressata sen kummemmin, kun läsnä tulee olemaan vaan läheisimmät ihmiset (eikä nekään siis toki kaikki). Sitten isommat valmistujaistuparit järjestetään, kunhan ollaan saatu uusi koti rempattua ja asetuttu sinne :)

En oo muuten tainnut vielä kirjoitella tänne, että ollaan luovuttu meijän saksanpaimenkoirasta muutama viikko sitten. Sille ei vaan ollut enää (eikä alunperinkään) tarpeeksi aikaa ja hermoja ja osaamista kouluttaa. Se teki meillä tosi paljon tuhoja ollessaan yksin vaikka mitä yritettiin. Ei olisi enää talous eikä parisuhdekaan sitä kestänyt, ja vaikeammaksi olisi vaan mennyt vauvan myötä... Kasvattaja otti sen onneksi ilmeisen hyvillä mielin takaisin itselleen, ainakin toistaiseksi. Siellä se on hyvä olla, paljon tilaa temmeltää, koirakavereita sekä osaava ja motivoitunut kouluttaja, joka on täydellä sydämelllä mukana. Olihan se luopuminen vaikea ratkaisu ja kova paikka etenkin miehelle, mutta näin on paras kaikkien kannalta, sekä meidän että koiran. 

Että tämmöstä tänne rv 26+1!

Isyydentunnustus

Käytiin tänään siis siellä neuvolassa hoitamassa virallisuudet pois alta. Mies tunnusti isyyden ja mä vahvistin sen (hah, olipa jotenkin typerä homma) ja allekirjoitettiin vielä yhteishuoltajuuspaperitkin. Ompahan nekin nyt tehty! Onneksi terkkari hoiti homman ihan mukavasti kun oon kuullut, että ennen lastenvalvojalle tehty "tunnustus" on osannut olla aika kiusallinenkin juttu kuulusteluineen. 

Positiivinen ylläri oli, että terkkari ehdotti että voitaisiin ultralla vilkaista vauvaa. No mikä ettei, tyttöä ei voisi kyllä liikaa katsella :) Onhan se masiina niin antiikkinen rousku kun olla ja voi, mutta tyttö näytti voivan hyvin. Lapsivettä on tarpeeksi ja neiti oli ainakin nyt raivotarjonnassa kovasti potkutellen. Varmaan ehtii vielä kääntyilemäänkin, mutta toivottavasti muljahtaisi sitten kuitenkin takaisin hyvissä ajoin ennen h-hetkeä. Sydänäänet oli hyvät ja painoa oli tullut vaan 100g/vk! Punnitus oli aika ylläri ja tuolilta vaa'alle kävellessä ehdin jo miettiä selityksiä vapusta ja muusta, mutta onneksi painoa oli tullut nyt paljon maltillisemmin. Verenpainekin oli hyvä. Eilen kävin siellä sokerirasituksessa toista kertaa ja vältyin jälleen raskausdiabetekselta, huh! :)

Tästä on hyvä taas jatkaa! Ihanan aurinkoisia päiviä ollut ja toivottavasti nää kelit jatkuu vaan :) Perjantaina onkin tiedossa aika iso juttu meijän elämässä (joka ei liity siis varsinaisesti raskauteen), mutta siitä en vielä kerro sen enempää ;)

RR: 122/80 (127/81)

Sydämen syke: +

Liikkeet: ++

Tarjonta: rt

Painon muutos: +100g/vk (+700g/vk)

   Totaalisaldo +7,8kg

25 viikkoa takana

Ja yhtäkkiä ollaankin jo tässä. 25+0, ollaan saavutettu jälleen yksi rajapyykki, tai ainakin mun mielestä rajapyykki. Edellinen oli se, kun 23 viikkoa tuli täyteen. Silloin huokaisin, että nyt jos vauva alkaisi syystä tai toisesta syntymään mut kiidätettäisiin KYS:iin ampparilla, ja vauva koitettaisiin pelastaa. Laitettaisiin keskoskaappiin ja hoidettaisiin, ei vain katseltaisi vierestä että mitään ei oo valitettavasti tehtävissä. Nyt ollaan jo kaksi viikkoa oli sen etapin ja vauva kasvaa ja vahvistuu päivä päivältä, eloonjäämismahdollisuudet kasvaa. Ja sen todellakin tuntee, että tyttö kehittyy. Potkut on koko ajan voimakkaampia ja näkyy selvemmin myös mahan päältä. Välillä ne jo vähän häiritsee kun mahdoton mylläys alkaa juuri kun asetun nukkumaan :D

Äitiyspakkauksen sain pian edellisen neuvolan jälkeen. Yllätyin kyllä tosissaan miten nopeesti se tuli! Ja onhan se ihana, vaikka netistä kuvia katsoessani ensin hieman petyinkin. Sitä on hypistelleet jo anoppi ja mun vanhemmatkin ihan Keski-Suomessa asti! Tässä kuva pakkauksesta juuri kun olin "korkannut" sen, sekä kokoelmasta mun suosikkijuttuja. Pöllökuvioinen kuolalappu kyllä unohtu kuvasta!

Tuo unipupu on aivan ihana <3

Kun ihmiset kyselee että miten oon voinut vastaan tyyliin "Kiitos kysymästä, rehellisesti sanottuna raihnaisesti". Olo on todellakin ollut kaikkea muuta kuin energinen ja hehkeä. Siksi jaksankin aina ihmetellä, jos joku kehuu mun hehkuvan kuvissa. Seriously? Jos käyn selälleni lattialle on meinaa päästä ylös, koska selkään alkaa juilia niin paljon. Mahakin alkaa pikkuhiljaa olemaan tiellä, eikä esimerkiksi kenkien solmiminen ookaan enää niin läpihuutojuttu (ja laskettuun on kuitenkin vielä kolme kuukautta ja pari viikkoa päälle, apua?) Käveleminen hengästyttää jo hieman ja aiheuttaa kivistävää tunnetta mahassa. Ei nyt varsinaisesti kipeitä supistuksia, mutta jotain supistelevaa toimintaa kuitenkin, joten liikunta rajoittuu rauhalliseen kävelyyn. Eikä pahimmillaan kykene oikein siihenkään. Alapäässä tuntuu ajoittain vihlontaa, paineen tunnetta ja muuta mielenkiintoista, joten viimeksi perjantaina jäin harkasta pois lepäämään. Äippäpolille soitellessa sanottiin, että ota Panadolia ja lepää, vauva on varmaa perätilassa ja painaa paikkoja. No kiva, en siis vieläkäään päässyt tarkistuttamaan onko paikat kunnossa ja kiinni. Ensi viikolla on onneksi lääkärineuvola, jossa aijon kyllä vaatia sitä tarkistamaan missä mennään. Mitäs muuta? Olo on kun virtahevolla, närästys on alkanut hiipiä mukaan ja lonkat puutuu nukkuessa, tissit vuotaa välillä jotain esimaitoa ja itku on herkässä. Ja perkeleet. Tiedän: Vali, vali, vali...

Huomenna olisi sitten sokerirasitus part 2, joka ei sinällään tapahtumana hirvitä. Niitä arvoja kylläkin jännitän ja toivon todella, ettei radi-diagnoosi napsahda omalle kohdalle. Se tästä vielä puuttuisikin, kun kesä menee varmaan aika tukalissa oloissa ja sitten en saisi edes herkutella yhtään sokerivauvan pelossa, ei kiitos! Keskiviikkona käydään tekemässä se isyydentunnustus, mikä on kyllä omalla tavallaan iso juttu. Askeleen lähempänä sitä, että ollaan oikeasti perhe <3

Heitän vielä loppuun kuvan eilisestä vappupallosta :) Haalarit päällä viimeistä kertaa, ja tänään vihdoin ja viimein loppui se syventävä harjoittelu. Nyt sit vaan ootellaan valmistujaisia, hurjaa!

Neuvolakuulumiset

Meillä oli torstaina kolmas neuvola eli ns "Kela-neuvola", josta saatiin siis mukaan virallinen raskaustodistus äitiysavustusta varten. Tuntuu ihan uskomattomalle, että ollaan jo näin pitkällä, enää vajaat neljä kuukautta laskettuun! Laitoinkin heti saman iltana äitiysavustuksen pakkauksen muodossa hakuun ja pistinpä ehkä vähän turhankin innokkaana hakemukset myös äitys- ja vanhempainpäivärahoista ja lapsilisästä. Noh, ompahan ne nyt hoitumassa.

Neuvolassa kaikki oli hyvin, paitsi paino oli pompsahtanut aika "hyvin"... Noh onhan tässä tullu herkuteltuakin. SF -mitta otettiin nyt ekaa kertaa, ja sekin oli käyrillä, tosin hieman lähenteli yläkäyrää.

- Pissa -/- (-/-)

- RR 127/81 (123/74)

- Sydämen syke +

- Liikkeet ++

- Painon muutos +700g/vk (+400/vk)

  Eli totaalisaldo tähän mennessä +7,4kg (+2,2kg), hui! :D

- SF 20,5cm

Tulevia juttuja kevään aikana:

- 4.5. rv 25+2 isyydentunnustus neuvolassa (oma terkkari ehtii jäädä eläkkeelle ennen seuraavaa varsinaista neuvolaa)

- rv 25 aikana sokerirasitus part 2

- 10.5. rv 26+1 neuvolalääkäri

- 17.5. rv 27+1 perhevalmennus, aiheena synnytys ja siihen valmistautuminen

- 23.5. rv 28+0 perhevalmennus, aiheena imetys ja vastasyntyneen hoito

- 26.5. rv 28+3 neuvola

Ransu tutkii neuvolasta saatua vauvapakkausta

Saatiin neuvolasta tosiaan tuommoinen vauvapakkaus jo mukaan, jossa oli kolme pikkuruista näytevaippaa, Lindexin vauvansukat, kirja vauvan ekasta vuodesta ja erilaisia vauvan ihonhoitotuotteiden näytepakkauksia. Löysin tänään muuten sellaisen aarteen, jonka olemassaoloa en ees muistanut! Nimittäin ostin vuonna 2014 Kultakeramiikasta pehmolelun "tulevaa vauvaani varten", ja olen jemmaillut ja suojellut sitä koko tämän ajan ettei koirat pääse sitä järsimään. Tänään se löytyi ja nyt laittaa sen vauvalaatikkoon säilöön tyttöä varten :) Voi kun olisi jo pinnis, jonka pääsis petaamaan ja täyttämään kaikilla söpöillä pehmoilla <3

Pistetään vielä kuvaa alkuviikon aamu(päivä)masusta eli 22+0! Tänään mennään siis 22+5, kohtahan tuo vuorokausikin jo vaihtuu. Koitan taas kirjoitella pian, koska mielenpäällä olisi vielä asiaa mutta tähän aikaan en enää saa niitä purettua tänne :)