Väsyttää. Sellainen kestoväsymys mulla on varmasti koko ajan päällä ja siihen on jo niin tottunut ettei se juuri tunnu (mutta näkyy kyllä hajamielisyytenä ja töhöilynä), mutta viime päivinä on kyllä väsyttänyt ihan oikeasti. Siiri on käytännössä koko elinikänsä nukkunut semmoisissa 3-4h pätkissä yöt, mitä nyt ekana viikkona yhtenä yönä 7h (ja ite heräilin vähän väliä hädissäni tarkistamaan, onko se ees elossa :D) ja 2kk iässä viikon 5-7h putkeen, jopa yhden 8h yön. Yksi hulinavaihe oli tuossa 3-4kk tienoilla, jolloin heräili parin tunnin välein syömään ja imetyksen jälkeen olisi vielä ollut kovasti juttutuulella. Sitten palattiin vähäksi aikaa normaaliin, kunnes nyt taas viikon verran yöt on olleet ihan kamalia. Tyttö nukahtaa siinä 20:30-21, mutta eihän silloin vielä ite malttaisi mennä maaten, koska Ollikin pääsee iltavuorosta vasta ysin jälkeen. Sitten se aika vaan kummasti venähtää, ja just kun on ite päässyt mukavasti sänkyyn niin 2-3h Siirin nukahtamisesta pinniksestä alkaa kuulua tuttua ähinää, joka muuttuu pian itkunsekaiseksi. Loppuyö heräillään tunnin parin välein ja välillä tiheämminkin, syödään, kitistään, kääntyillään poikittain sängyssä, ähistään ja itketään. Yritän saada sen ensin jatkamaan uniaan tutilla ja unilelulla, mutta se onnistuu melko harvoin. Välillä riittää sylissä heijailu, mutta viimeinen keino nukahtamiseen on toki tissi.
Olen nyt siis yrittänyt saada Siirin nukkumaan koko yön omassa sängyssään, sillä mun kroppa ei tätä perhepetisysteemiä enää kestä, vaikka se olisikin muuten helpoin tapa selvitä yöimetyksistä ja saada tyttö jatkamaan uniaan. Oon siis yrittänyt imettää sängyn reunalla istuen ja pää vähän väliä pilkkien. Lopulta otan kuitenkin tytön meijän väliin nukkumaan, koska en vaan enää jaksa. Eikä siinä mitään pahaa olekkaan, mutta haluaisin pikkuhiljaa saada meijän sängyn pyhitetyksi todellakin vain meille kahdelle. Ja nukkua itsekkin vapaammin ilman pelkoa tytön liiskaantumisesta tai tippumisesta, vaikka tuoli reunustaakin sänkyä mun puolelta yöpöydän jatkeena.
Niin että hermot on kireellä ja nytkin oon varmaan sata kertaa lukenut tän tekstin, enkä vieläkään oo varma saako tästä tajunnanvirrasta mitään selkoa :D Mutta että jotain hulinaa tämä nyt varmaan on. Päivisin sentään päikkärit nukkuu ulkona vaunussa hyvin, semmoset 3h kerrallaan. Toivottavasti vielä joskus mekin saadaan nukkuä yöllä! Tai lähinnä minä, mieshän enimmäkseen kuorsaa tyytyväisenä...
 |
| Väsynyt, mutta kuitenkin onnellinen :) |
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaToinen zombiäiti täällä hei! Kylläpä kuulosti niin tutulta tuo sun teksti! Meillä vielä tuossa joulun tienoilla neiti nukkui paremmin kuin hyvin (sellaset 8h, joskus jopa 9h, putkeen heräämättä), mutta nyt nuo hyvät yöt on enää muisto vain... Meilläkin nukutaan tosi levottomasti, ja veikkaan, että ainakin osittain tää johtuu uusien taitojen (kuten kääntymisen) oppimisesta. Enää en oo ees pysyny laskuissa, monestiko meillä yössä heräillään :/ Yleensä homma menee niin, että kun tyttö nukkuu levottomammin, niin myös tutti putoaa suusta helpommin. Sitten havahtuu siihen tutin tippumiseen ja alkaa ulista sitä. Yleensä kyllä jatkaa unia, kun käyn laittaa tutin suuhun ja silitän päätä. Tai jatkaa aina siihen asti, kun mä oon päässy kömpimään takas sänkyyn (tyttö nukkuu siis omassa pinniksessään) ja oon just vaipumassa takas uneen, niin eiköhän taas ulina ala... Huoh! Välillä oon miettiny, että millä ihmeellä köytän sen tutin suuhun kiinni ettei jatkuvasti tippuis :D
VastaaPoistaMeillä on muuten alusta asti ollu sellanen systeemi, että minä valvon / heräilen tytön kans arkena, jotta mies sais nukkua ja jaksais töissä ja sitten taas viikonloppuna (pe-la ja la-su öinä) mies taas hoitaa neitiä, jotta minä saan puolestani nukkua. Tämänhän on meillä mahdollista, koska neiti on alusta asti ollut pullolapsi (imetys ei vain ottanut onnistuakseen, mutta maitoa mulla tulee yli äyräiden joten neiti on saanut / saa mun maitoa pullosta). Miten teillä: ootteko kokeillu antaa Siirille esim. sun pumpattua maitoa pullosta tai korviketta? Suostuuko juomaan ollenkaan pullosta? Se kyllä helpottais niin paljon kun vois isi välillä hoitaa ja ruokkia, niin sais äippäkin nukuttua ja ladattua akkuja :) <3
Heh, mukava että löytyy kohtalotoveri :D Niin siihen uuden oppimiseenhan se usein liittyy, tosin meillä nyt ei oo mitään isoa uutta opittu mutta kyllähän kehitys yleisesti menee koko ajan eteenpäin ja varmaan uniin vaikuttaa. Tuo on kyllä ihan perus, että just kun on löytänyt hyvän asennon ja alkaa uppoamaan mukavaan horrokseen, niin yääh :D
VastaaPoistaTuo on varmasti hyvä systeemi, kiva että ootte jakaneet heräilyvastuuta! :) Siiri on kyllä saanut mun maitoo ajoittain pullosta eikä sitä onneksi hylji, mutta mulla kun ei oo mitään valtaisaa tuo tuotanko ja herun pumpulle huonosti (vaikka oon lukenut erilaisia vinkkejä sen parantamiseen), niin pakkasessa ei oo kerrallaan kovinkaan paljoo varastossa. Korviketta en mielellään anna, kun omaa maitoa kerta kuitenkin riittävästi tulee. Lisäksi mies nukkuu tosi sikeesti, on monet kerrat vaan kuorsannut vaikka tyttö huutaa meijän välissä :D Niin havahtuisin ite kuitenkin kun mun pitäis tökkiä se ensin hereille, enkä varmaan osaisi sitten enää nukkua kun jäisin kuulostelemaan että miten niillä menee... Että vähän oma vikakin kun en osaa irrottautua niin että pyytäsin enemmän apua muilta. Mutta näillä mennään toistaiseksi ainakin, onneksi yöt on alkaneet taas parantua ja unipätkät pidentyä siihen 3-4h, mikä tuntuu luksukselle :D